Fresh from Finland

Anteeksi, mutta tämä kirjoitus on saatavana ainoastaan näillä kielillä: English.

Tässä pieni ennenaikanen joululahja kaikille kahjoille katsojille.
Pikku hyppysellisiä rakkautta.

One Morning Left – BD_L3ftoverz! – Official Music Video

Sekaisin? ei ..

Talvisessakaan Suomessa ei ole tänä päivänä pulaa kiinnostavista ja ajankohtaisista kansainvälisistä musiikkivieraista. Ainakaan Helsingissä – muilla seuduilla tarjonta on kehnompaa. Pääkaupungissa iltarientoja siis riittää yllin kyllin. Eräs tiistaipäivä nautittiin Kuudennella linjalla Fuck Buttonsista ja seuraavana iltana Redrumissa viihdytti yksi syksyn hypetetyimmistä bändeistä, Neon Indian.

Fuck Buttons on vieraillut Suomessa kerran aiemminkin. Viimeksi kaksikko nähtiin samaisella klubilla 2008 kesällä, kun debyytti Street Horrrsing oli tuoretta kuunneltavaa. Ensimmäisellä vierailullaan valloittanut bristolilaisduo keräsi kiitettävästi yleisöä tälläkin kertaa. Tiistai-iltana kuullut kappaleet olivat pääosin uudemman Tarot Sportin sisältöä. Mitään yllättävää duo ei oikeastaan tarjoillut. Show kuulosti ja näytti Fuck Buttonsilta. Jos keikka olisi ajoittunut viikonlopulle, olisivat rytmit ja surinat varmasti tanssittaneet enemmän, mutta nyt väki tyytyi lähinnä nyökyttelemään päitään musiikin tahdissa. Hurjia suosionosoituksia ei kuultu, mikä tosin saattoi johtua siitä, ettei bändi antanut mahdollisuuksia aplodeerata ennen kuin keikan lopuksi. Näiden taputusten jälkeen ei lavalle enää palattu.

Seuraavana iltana Redrumissa kärsittiin soitinongelmista. Neon Indianin Keikkarumpali Jason Fariesin basaripoljin rikkoontui kesken keikan, ja jatkoa odoteltiin, kunnes soittovempain korjattiin. Myöskään texasilaiset eivät yllättäneet. Neon Indianin ja Vegan keulakuva Alan Palomo oli juuri niin karismaattinen kuin saattoi odottaa, muu bändi meni vähän siinä sivussa. Hype-ryhmä näytti nauttivan hetken loistostaan, mutta hohto jäi jonnekin bändin ja yleisön välille. Deadbeat Summer -hitin aikana saattoi huomata meiningin hetkellisesti nousevan kattoon, mutta korkeimmissa sfääreissä se ei kauaa pysynyt. Itse olisin innostunut luultavasti enemmän saman porukan Vega-keikasta, mutta onhan ymmärrettävää, että sitä rautaa on taottava, joka on valmiiksi lämmitelty.

Vaikka välillä hipsteribänditkään eivät yllätä, on silti kumarrettava niiden tahojen suuntaan, jotka näitä nimiä Suomeen tasaiseen tahtiin tuovat. Pienehkön yleisön suuret suosikit vierailevat nykyään kylmässä Euroopan kolkassa jopa useana päivänä viikossa. Tänä viikonloppuna pääkaupungissamme voi ihastella mm. Ellen Allienin, Jack Beatsin sekä Justin Millerin ja Jacques Renaultin (DFA) keikat. Ehkä joku päivä Helsinkiä voi verrata keikkatarjonnaltaan muihin Euroopan pääkaupunkeihin… vaikka siihen onkin vielä matkaa.

Fuck Buttons
Neon Indian

Pari uutta vinkkiä maailmalta:

Mm. Saturday Night Liven käsikirjoittajatiimistä ponnistanut Lonely Island dominoi listoja ja youtubea alkuvuodesta hauskalla “On a Boat” -hitillään. Perässä luonnollisesti vedetään kun puhutaan uudesta vilityksestä nimeltä LMFAO.

Ikävä mainita jälleen kerran Raptori, mutta minkäs teet. Komediaräppiä uusilla ja jopa ehkä jollain tasolla mielenkiintoisilla taustoilla. Mene ja tiedä. Todennäköinen tähdenlento, mutta ainakin yritystä uusiin juttuihin on.

Yhdysvaltojen Ohiosta ponnistava Miss May I on juuri julkaissut debyyttialbuminsa (Rise Records). Trash/metalcoresta on kyse ja vahvasti mennään. Raikkaalla tuntumalla omaan genreensä läheisyyttä ottava yhtye muistuttaa rakenne- ja soundipoliittisesti kotomaamme Malummeh -kokoonpanoa ja pikatuomiolla bändille täytyy antaa arvosana Peukaloni Nousevat Toiveikkaana Kauniista Tulevaisuudesta Haaveilevana.